Pula

Nyt ollaan pulassa...

Nimittäin nyt ollaan Pulassa!

Kroatia jakautuu neljään alueeseen; Keski-Kroatia (vapaa suomennos), Slavonia, Dalmatia ja Istria. Split on Dalmatian pääkaupunki ja Pula taas on Istrian pääkaupunki. Zagreb luonnollisesti on koko maan sekä Keski-Kroatian pääkaupunki. Nämä kaikki tuli reissulla nähtyä. Oli alusta asti selvää, että haluan käydä myös Pulassa.

Oltiin silläkin tavalla pulassa, että meidän aikataulu oli ihan sekaisin viimeisinä päivinämme Kroatiassa. Ongelmaksi toki muodostui jo ihan matkan suunnitteluvaiheessa ajan riittävyys, koska Pula on kaukana muista meidän reitin kohteista. Ajattelin, että Pulassa olisi hyvä olla ainakin 2 yötä, jotta sen ehtii nähdä kokonaan. Vaan mitenpä siellä ehtii olla kaksi yötä kun ensimmäinen päivä menee Zadarista Pulaan liikkumiseen? No, mehän päätettiinkin mennä nopeampaa reittiä ja lennettiin sinne. Lento tuli halvemmaksi ja nopeammaksi kuin bussi. Lisäksi bongailtiin koneesta kivasti Kroatian saaristoa. Kyllä hätä keinot keksii.

Kun aloin suunnittelemaan koko matkaa niin Pula oli yksi ensimmäisistä paikoista, joissa päätin käydä. Googlen kuvien perusteella se näytti tosi kiehtovalta paikalta, koska kaupungista löytyy myös samanlainen amfiteatteri (tosin pienempi) kuin Roomasta. Tämä oli ensimmäinen kolmesta amfiteatterista, jotka tulisin näkemään tällä reissulla.

Hieno se oli, mutta ei haluttu käydä sen sisällä. Ulkoa pääsi ihan hyvin kurkkaamaan miltä siellä näytti. Mua ei yleisesti kiinnosta vanhat rauniot ja rakennelmat muuten kuin poikkeuksellisen arkkitehtuurin kannalta. Pulan amfiteatteri näytti kyllä hienolta kaupunkikuvassa merenrannan lähellä. Musta on myös jännä ajatella, että kaikki ihmisen rakentama tulee katoamaan joskus. Nämäkin teatterit ovat olleet todella näyttäviä rakennelmia ja kukaan ei ole varmasti osannut kuvitella, että joskus Pulankin teatteri näyttäisi näin rapistuneelta.

Pulan ydinkeskustassa on myös toinen hieno rakennelma nimeltään Sergiusten riemukaari, joka on Sergian veljeksille rakennettu muistomerkki. Se on toiminut myös muinoin Pulan kaupungin porttina. Tämän kaaren ympärillä on paljon elämää ja katuja, jotka ovat täynnä ravintoloita ja kahviloita. Kierreltiin myös hyviä pikku putiikkeja tämän lähellä.

Yövyttiin Riva-nimisessä hostellissa, joka sijaitsee rantakadulla (ilmeisesti sana "riva" tarkoittaa rantakatua). Myöskään tätä hostellia en voisi enempää suositella. Se oli tosi mahtava! Nukuttiin taas 8:n hengen huoneessa, koska se on aina jokaisessa hostellissa se halvin huone. Rivan olohuone on mahtavasti sisustettu kattoterassi, joka oli täynnä kasveja.

Rantakadulta merelle katsottuna näkyy illalla värikkäiksi valaistuja nostureita.  Valaistuksen on suunnitellut kroatialainen Dean Skira ja teoksen nimi on kankeasti suomennettuna "Valojättiläiset". Siis tämä oli kyllä näyttävän näköistä auringonlaskua vasten ja kuvat ei tosiaan tee oikeutta näille. Kroatiassa törmäilee useasti kekseliäisiin taideteoksiin.

Pulassa on kiva kierrellä. Se on kroatialaiseen tapaan hyvin kiireettömän ja turvallisen oloinen kaupunki. Pulassa mukulakivikatuja on joka puolella ja mun pikku sandaalit eivät olleet oikea valinta tämän kaupungin koluamiseen. Miksi en vain millään osannut laittaa niitä mun kevyitä lenkkareita jalkaan?

Splitissäkin oli silloin tosi iso karkkikauppa, jossa oli vaikka mitä herkkuja. Pulassa oli samanlainen ja ostin sieltä ison mansikkakarkin, joka oli melko tuju sokeripommi.

Bussilla pääsee keskustasta myös nopeasti vaikka Verudelaan, joka on suosittu rantapaikka. Me ei sinne kuitenkaan menty vaan päädyttiin tutkimaan toista rantapaikkaa nimeltä Stoja. Siellä oli valtava hylätty linna, jota oltaisiin haluttu tutkia, mutta se oli niin pusikoiden peittämä, että sinne ei päässyt enää edes sisään. Yksi pimeä käytävä sinne löydettiin, mutta maalaisjärki voitti eikä uskallettu mennä sisään. Istahdettiin rannalle paistattelemaan päivää. Ja vaikka mun kuvista ei tosiaan välity hirveästi ainakaan auringonpaistetta niin oli kyllä kuuma! Rannikolla on erilainen sää kuin sisämaassa eli onneksi pieni tuulenvire kävi. Mutta ensi kerralla mietin uudestaan etelään matkustamista keskikesällä.



Kroatia oli kuitenkin mahtava kokemus ja se yllätti mut tietynlaisella tuttuudellaan, vaikka en ollut siellä ennen tätä kesää käynyt. Kroatia ei tunnu valtavan erilaiselta ja hämmentävältä maalta vaan sinne on tosi helppo mennä ja jos sinne muuttaisi niin varmasti pääsisi helposti kiinni sen rytmiin. Ja ihmiset on ystävällisiä! Tämä ei ole mikään vakio joka maassa. On maita, joissa tunnen olevani tiellä ja vain tyhmä turisti, mutta en Kroatiassa. Tuntemattomatkin ovat niin avuliaita. Myös turvallisuus on mulle tärkeää ja en pienintäkään hetkeä tuntenut oloani turvattomaksi Kroatiassa. Pitää palata ja kierrellä enemmän. Se Dubrovnik jäi nyt, mutta jätetään se ensi kertaan.

Ja yksi asia, jota haluan erityisesti korostaa on tuo veden väri! Miten se voikin olla noin kauniin turkoosia...