Wroclaw

Matka jatkuu...

Kylläpä taas jotenkin turhautti lähteä ensimmäisestä kaupungista. Tykkäsin Krakovasta paljon, mutta olin kuitenkin suunnitellut reissun jatkuvan Wroclawiin, joten sinne myös mentiin sitten Flixbussilla. Toisinaan jää vähän sellainen olo, että olisiko sittenkin pitänyt jäädä pidemmäksi aikaa... Krakova oli kyllä musta todella vaikuttava kaupunki enkä osannut arvata, että Wroclaw olisi jopa vielä mahtavampi. Kylläpä ihastuin Puolaan!

Wroclawiin bussi ajoi noin kolmessa tunnissa ja saavuin mun ihanaan hostelliin kaupungin keskustan liepeillä. Hostellin nimi oli Bemma, ja siellä oli ihan pikkuisia huoneita ja kodinomainen tunnelma. Mun huoneessa oli vain kaksi muuta tyttöä.

En ollut tuosta pikkuisesta bussimatkasta väsynyt joten suuntasin heti keskusaukiolle, jonne oli mun hostellilta matkaa vain noin kymmenen minuuttia kävellen. En ollut edes odottanut sen olevan näin upea! Ihanan värikkäitä taloja.

Aukiolla oli paljon kahviloita ja ravintoloita ja lapsille puhalleltiin suuria saippuakuplia. Tykkäsin tästä paikasta jopa enemmän kuin Krakovan keskusaukiosta. Vau. Sanat eivät ole tarpeeksi - jälleen kerran.

Keskusaukion pienestä markkinakojusta löytyi Pikku Myy -pinssi ja kadun, että en ostanut tuota! Ei vain ole mitään hajua mitä siinä lukee...

Kävin käppäilemässä Wroclawin puistoalueella. Käytän aina Google Mapsia kun liikun uudessa kaupungissa (ja myös silloin kun liikun bussilla Tampereella!), koska se on niin kätevä. Ei tarvitse itse tietää mitään vaan riittää, että napautat sijaintiasi ja kirjoitat päämäärän niin kartta kertoo miten ja mihin pitää mennä. Mä joskus ihan mietin, että miten ennen on pärjätty pelkillä paperikartoilla (me kyllä tehtiin kolme vuotta sitten road trip Kreikassa pelkällä paperikartalla!). Google Maps kertoo heti, että kävele tästä tänne, odota tässä näin kauan ja ota tämä bussi. Kyllä on elämä tehty helpoksi.

Puistossa oli kiva kierrellä eikä ollut yhtään liian kuuma. Läheiseen japanilaiseen puutarhaan oli pääsymaksu, joten en mennytkään sinne (siellä näytti olevan myös liikaa porukkaa). Tämä suihkulähde oli nimeltään jokin Multimedia Fountain, joka muuttuu pimeällä valoja ja musiikkia tuottavaksi taideteokseksi. En sitä kuitenkaan jäänyt katselemaan, mutta oli suihkulähde näyttävä ihan päivänvalossakin.

Nättiä...

Mulla oli kyllä syy mennä tuonne puistoon. Olin sattumalta lukenut Facebookista, että Wroclawin puistossa oli juuri tuona päivänä värifestivaalit. Olin innoissani, koska en ollut koskaan ollut mukana. Värifestivaalien ideana on siis heitellä värikästä jauhoa (mitä lie se onkaan, se muistuttaa eniten liitua) ilmaan, musiikki soi ja kaikilla on kivaa ja kaikki värjäytyy sateenkaaren värein. Alunperin värifestivaali tulee Intiasta, jossa sitä kutsutaan holiksi.


Tapasin värifestivaalilla Couchsurfing-sovelluksen kautta muita matkustelevia nuoria ja mentiin yhdessä keskelle tuota värimyräkkää. Lavalla soitettiin jotain puolalaista poppia ja aina tasatunnein kaikki räjäytti värit ilmaan. Värejä sai itse ostettua pienistä kioskeista johonkin euron hintaan. Tuolla oli myös paljon ruoka- ja juomakojuja, ja hengailtiin useampi tunti alueella. Oli hauskaa!

Olipa myös hauskaa tulla koko matka takaisin Wroclawin keskustaan näissä väreissä! Koko ratikka oli täynnä väreillä sotkettua porukkaa. Hostellilla taisin herättää huomiota tämän näköisenä ja juttelin hetken huonekavereiden kanssa, jotka olivat missanneet tämän. Menin suoraan suihkuun ja voin sanoa, että päänahkaa sai jonkin aikaa rapata ennen kuin oli puhdasta..

Illalla menin vielä saman porukan kanssa syömään ja olis hassua nähdä kaikki niin puhtaina! Mentiin Couchsurfing-tapaamiseen, jossa oli noin 20 osallistujaa, mutta en jaksanut olla pitkään ja lähdin aikaisin nukkumaan.

Olin Wroclawissa siis kaksi yötä. Toisena iltana halusin tehdä jälleen jotain räjäyttävää. Mitäs sitä keksisikään mietin istuessani eräässä kahvilassa, josta sai aivan törkeen hyvää mangosmoothieta (kävin varmaan 3 kertaa Wroclawissa juomassa tuon saman smoothien). Couchsurfingissa joku sanoi, että Pub Crawliin on menossa porukkaa ja minä hetken mielijohteesta ostin lipun mokomaan, koska ei ollut muutakaan tekemistä.

Ja näinpä elämäni ensimmäistä kertaa osallistuin Pub Crawliin, eli ohjattuun baarikierrokseen. Pub Crawl maksoi noin 15 euroa ja sillä hinnalla sai opastetun kierroksen noin viiteen eri baariin, sekä juoman ja shotin ekassa paikassa ja pelkän shotin muissa paikoissa.

Päädyin hengailemaan yhden brittiläisen, kanadalaisen ja puolalaisen kanssa. Mulla oli tosi kivaa, vaikka nämä kokeeneemmat pubikiertäjät sanoivat, että kierros oli tosi laimea ja parempiakin on nähty. Käytiin siis viidessä paikassa ja ensimmäinen niistä oli jokin 1950-luvun tyyliin sisustettu historiallinen paikka. Sitten oli perus yöklubeja, jotka olivat musta ihan hyviä, mutta eivät mitenkään ihmeellisiä. Se hyvä juttu tällaisissa kierroksissa on, että yksin en kyllä löytäisi tuollaisia paikkoja, jossa turisteja ei juuri näy.

Kissasarjakuva yhden baarin seinässä.

Monet tuli mulle juttelemaan ja jotkut näyttivät aika ihmetteleviltä, kun sanoin, että oon yksin siellä. Kuulin aika paljon voivotteluja, että miten voin olla yksin ja enkö pelkää. En ymmärrä mitä ihmettä mun pitäisi varoa. Kyllähän puolaiset naisetkin käy yksin baareissa ja kävelee kaduilla yksin. En tiedä mitä suuria vaaroja mulle ulkomaalaisena voi tulla vastaan - erityisesti kun en ole mikään aloittelijareissaaja. Tiedän kyllä monet kikat miten sulautua massaan ja olla näyttämättä tyhmältä turistilta. En koe olevani mitenkään enemmän vaarassa yksinäni reissatessa. Toki maasta riippuen... Maasta hyvinkin paljon riippuen. Joissain maissa on hyvä saada miehistä seuraa mukaan, jos haluaa reissata rauhassa, mutta Puola ei näihin maihin kuulu.

Kierroksen jälkeen brittiläinen halusi vielä jatkaa jollekin trance-klubille ja itsekin trancen ystävänä halusin lähteä. Koko paikka tärisi musiikin ja basson voimasta ja takaseinällä oli iso screen, jossa näkyi vaihtuvia kuvioita. DJ:nä oli reilu viisikymppinen päästä varpaisiin tatuoitu mies. Tiesin, että tämä on menomesta. Löydettiin myös pienempi huone, jossa musiikki muuttui entistä omituisemmaksi ja katosta roikkui tekokasveja ja oksia, jotka hohtivat UV-valossa kuin Avatar-elokuvassa.

Klubilta sai myös ostettu ilokaasua ilmapallossa euron hintaan. En valitettavasti tarttunut tähän "hauskaan" tarjoukseen. Tämä pieni ilokaasukioski sijaitsi eurolavoilla rakennetun labyrintin keskellä - aika luovaa jälleen. Toki tällä klubilla osa kansaa saattoi vetää muutakin kuin pulkkaa, mutta kaikilla oli kivaa. Kanadalainen kamumme vain veti herneet nokkaan mun kanssa kinasteltuaan (syy oli typerä) ja lähti mäkeen kesken kaiken. Mutta ei se mitään. Nämä on näitä yhden illan kaveruuksia. Monena iltana reissatessa tapaa ihmisiä, joiden kanssa on silloin hauskaa, mutta sitten ei enää koskaan pidetä yhteyttä.

Wroclaw oli värikäs. Sain myös lyhyen puolan oppitunnin ja sain tietää, että Wroclaw äännetään suunnilleen "Vrosvav". Ei siinä ole mitään järkeä.

Mun piti lentää seuraavaksi Hollannin Eidhoveniin, johon olin ostanut Wroclawista tosi halvan lentolipun. (Mulle kommentoitiin, että hyppään yhden maan yli - Saksan - mutta kerroin, että oon ollut siellä niin monesti, että haluan mennä johonkin muualle.) Mun piti mennä yhteen pieneen rantakaupunkiin käymään kaveriani Miaa tapaamassa, mutta mulle tulikin tuona aamuna vain sellainen fiilis, että en jaksakaan mennä sinne vaan menen Eindhovenista suoraan Amsterdamiin! Dam di dam...