Lyypekki ja Hampuri

Oon mä juonut viinii viinissä, monta pitkä kylmää Lyypekissä...

Sen pitkän kylmän juominen Lyypekissä oli oikeastaan ainoa syy miksi haluttiin siellä piipahtaa. Tämä koko reissu sai alkunsa siitä kun haluttiin vain päästä sanomaan, että ollaan juotu monta pitkää kylmää Lyypekissä. Kaikki muut suunnitelmat kietoutuivat tämän idean ympärille. Otettiin Köpiksestä bussi Lyypekkiin. Flixbus on tosi halpa bussiyhtiö ja en voi kuin suositella sitä. Oltiin bussin yläkerrassa josta maisemat näkyi mukavasti Saksan autobahnilla.

Lyypekki näytti aurinkoiselta!

Siellä on oikein tuollaista perinteistä saksalaista arkkitehtuuria. Tosi rauhallinen ja unelias kaupunki. Ei käyty kuin syömässä ja sitten kierreltiin katselemassa paikkoja. Aikaa meni ihan vain muutama tunti.

Käytiin juomassa ne pitkät kylmät joen varrella kevätauringon paisteessa. Jever on pohjoisen Saksan tunnettu olutmerkki ja se oli tosi hyvää. Saksa on ainoa maa, jossa oikeasti tykkään oluesta. Kyllä laatuolut maistuu ihan eriltä kuin jokin perus Karhu. Monella saksalaisella kaupungilla on ihan oma olut kuten Kölnillä on pienessä lasissa tarjoiltava ja karnevaaleissa virtaava Kölsch ja Hampurissa Astra, joka oli kyllä pahaa kun sitä vuosi sitten siellä maistoin. Mun lemppari on vehnäolut eli weizen. Prost!

Lyypekistä matka jatkui junalla eli vanhalla kunnon Deutsche Bahnilla (Saksan VR) Hampuriin. Matka ei kestänyt kuin ehkä tunnin. Oltiin ihan rättipoikki ku tultiin Hampuriin, koska oltiin jo aikaisin aamulla hypätty bussiin Kööpenhaminasta. Yleensä matkustaessa on välillä niin jäätäviä välikuolemia ku ei vaan jaksais enää, hiki virtaa, on nälkä, reppu painaa, ärsyttää!

Meidän piti vielä löytää AirBnB-kämppämme, joka sijaitsi Hampurin Alsterin eli järven lähellä. Se olikin projekti. Etsittiin paikkaa reipas 20 minuuttia harhailemalla samalla kadulla ja toistelemalla ärsyyntyneenä; "No kyllä sen tässä pitäisi olla!" Olin niin väsynyt, että melkein itku tuli kun etsittiin sitä kämppää. Matkustaminen ei ole pelkästään loistokkaita, instagrammattavia hetkiä vaan myös silkkaa tuskaa, hikeä ja kyyneliä.

Löytyihän se lopulta. Se oli niin lähellä, niin kaukana. Siis oltiin periaatteessa kävelty sen kämpän ohi heti alussa.

Kämpällä tehtiin ruokaa, juotiin viiniä. Tää ilta oli jotenkin niin mukava. Musta on ihan turhaa lähteä katsomaan yhtään mitään väsyneenä. Matkustus on parasta ku oikeesti jaksaa katsella ja kierrellä. Välillä pitää chillata. Oltiin siis vuokrattu yhdeltä italialaiselta tytöltä sen kämppä kahdeksi yöksi (tämä on AirBnB:n idea - vuokraat tuntemattoman kämpän itsellesi) ja se oli tosi hyvä kämppä. Itseasiassa se taisi olla samankokoinen kuin mun oma.

Nukuttiin reippaat 12 tunnin yöunet. Oli pikkuisen vissiin univelkaa sieltä Köpiksen huonosta hostellista. Aamulla oltiin jo yhdeksän aikaan menossa tutkimaan kaupunkia. Aamu alkoi kävelyllä sen läheisen Alsterin rantapoluilla. Toisella puolella näkyi pilvenpiirtäjiä ja sitä katsoessa tajusi, että tää on oikeasti todella iso kaupunki. Berliinin jälkeen Hampuri on Saksan suurin. Siellä asuu Wikipedian mukaan 1,7 miljoonaa ihmistä. Berliinissä taas 3,4 miljoonaa. Pikkunumeroita...

Hampurin kanaalit on hienoja. Suurten tiilitalojen keskellä virtaa vesi. Wikipedia sanoo, että Hampurin kanaalialue eli Speicherstadt on Unescon maailmanperintökohde, koska se on maailman suurin puupaalujen varaan rakennettu varastokaupunki. Se on vaikuttava paikka, koska se on niin erikoinen.

Hampuri on niin iso, että sitä ei voi päivässä kokonaan nähdä, mutta olin käynyt täällä jo kerran niin osasin vähän paremmin suunnistaa kuin viimeksi ja halusin nähdä nyt myös paikkoja, jotka olin viimeksi missannut. Taas tuli käytyä katsomassa bordelli- ja kasinokatu Reeperbahnia, koska on se vaan niin omituinen! Se on legendaarinen paikka.

Reeperbahnilla.

Käytiin myös Schanzenviertel-nimisellä opiskelijoiden suosimalla alueella, joka muistutti todella paljon Berliiniä katutaiteen, pienten kahviloiden ja kirppisten takia. Kirppikset oli kyllä tosi outo juttu täällä. Sitä samaa tavaraa mitä Suomessa saa kirppikseltä 1-5 eurolla maksoi täällä jopa 90-130 euroa! Vintage oli selvästi todella kuumaa tavaraa. Kierreltiin useampi kauppa vain pällistelläksemme että miten hullu hinta voi jollain vanhalla paidalla olla. Se oli kyllä ihan kuin jokin rinnakkaistodellisuus.

Oli kivaa kun meillä oli se vuokrakämppä niin voitiin päivän kiertelyn jälkeen taas vaan tehdä rauhassa ruokaa ja rentoutua. Ja ku tajuttiin puoli yhdeltätoista illalla, että viini oli loppu niin sitähän nappasi kätevästi lisää mukaan läheiseltä huoltoasemalta puolella hinnalla siitä mitä se Suomessa maksaa eikä henkkareita tietenkään kyselty. Saksa on rento maa. Tykkään siitä, koska se on "hyvinvointivaltio" niinkuin Suomi, mutta aavistuksen rennompi säännöiltään. Työmoraali on täällä kovempi kuin Suomessa, mutta vapaa-ajan rentoutumiseen on useampia vaihtoehtoja isossa kaupungissa. Tekeminen ei lopu!

On niin jännä, että miten monta eri puolta kaupungissa voi olla. On räiskyvän värikäs ja hullu Reeperbahn, tiilinen ja hiljainen Speicherstadt, moderni HafenCity, rento ja taiteellinen Schanzenviertel... Paikkoja täällä löytyy kyllä tutkittavaksi.

Hampuri tuli nyt paremmin tutuksi ja sääkin oli onneksi parempi kuin viimeksi! Vaikka Berliini on mun suosikkikaupunki niin voisin kuvitella asuvani myös Hampurissa. Jos haluaa nähdä Saksan suurkaupunkeja niin suosittelen itse Berliiniä, Hampuria ja Kölniä. Nämä on kaikista vaikuttavimmat mitä itse olen tähän asti nähnyt. 

Saksa on maana aivan mahtava. Kannattaa käydä!